"Kuka minä olen opettamaan tätä asiaa?" Tämä kysymys pyörii monien mielessä, kun idea oman verkkokurssin tekemisestä alkaa kypsyä.
Se on ns. huijarisyndrooman oire. Tunne siitä, ettei ole tarpeeksi pätevä, kokenut tai asiantunteva opettamaan muita.
Paradoksaalisesti juuri tämä epäilys omasta pätevyydestä saattaa olla merkki siitä, että olet täydellinen henkilö opettamaan kyseistä asiaa. Selitän miksi:
Dunning-Kruger-vaikutus paljastaa todelliset asiantuntijat
Psykologiassa tunnetaan ilmiö nimeltä Dunning-Kruger -vaikutus. Se kuvaa sitä, miten ihmiset, jotka tietävät asiasta vähän, kokevat itsensä usein taitavammiksi kuin he todellisuudessa ovat. Kuvittele vaikka 6kk kuntosalilla käynyt treenaaja, joka saa nopeasti tuloksia ja ajattelee olevansa valmis antamaan muille ohjeita, vaikka ei vielä tiedä turvallisista tekniikoista tarpeeksi.
Mutta mitä enemmän tietää, sitä enemmän ymmärtää, kuinka paljon ei tiedäkään. Todellisiksi asiantuntijoiksi kehittyneet ihmiset ovat usein vaatimattomampia ja kriittisempiä itseään kohtaan kuin aloittelijat.
Jos siis epäilet omaa osaamistasi, se voi olla merkki siitä, että olet juuri se henkilö, jonka kuuluu opettaa kyseistä asiaa.
Ne ihmiset, jotka tietävät, kuinka vähän tietävät, ovat monesti pisimmällä kokonaisuuden ymmärtämisessä. He ovat käyneet läpi oppimisprosessin, kohdanneet haasteet ja oppineet virheistä. Tämä tekee heistä empaattisia ja realistisia opettajia.
Monilla aloilla nimenomaan omat kokemuksesi tekevät sinusta asiantuntijan, joka pystyy auttamaan muita:
Kokemus on arvokkaampaa kuin tutkinnot?
Huijarisyndrooma saa meidät vertailemaan itseämme niihin, jotka vaikuttavat olevan "oikeita" asiantuntijoita. Mutta unohdat yhden tärkeän asian: sinulla on jotain, mitä kellään muulla ei ole. Sinulla on oma tarinasi.
Kokemukseen perustuva asiantuntijuus on arvokasta. Kun olet itse käynyt läpi muutoksen, jota haluat opettaa muille, sinulla on ainutlaatuinen näkökulma siihen prosessiin.
Voit pohtia omaa tarinaasi tämän kehyksen kautta:
Muutostarinan anatomia
Tehokas muutostarina noudattaa tiettyä kaavaa:
1. Alkutila: Millainen tilanne oli ennen muutosta? Mikä oli se ongelma tai haaste, joka vaati ratkaisua?
2. Kamppailu: Miten kamppailit tämän asian kanssa? Mitä haasteita kohtasit? Tämä osa luo uskottavuutta ja samaistuttavuutta.
3. Käännekohta: Mikä oli se ymmärrys, oivallus tai menetelmä, joka muutti kaiken? Tämä on se "aarre", jonka haluat jakaa muille.
4. Uusi todellisuus: Millaista elämä on käännekohdasta lähtien ollut? Mitä hyötyjä muutos on tuonut?
Tämä tarina tekee sinusta uskottavan oppaan muille, jotka ovat vielä siinä alkutilassa, jossa sinä kerran olit.
Kun olet hahmottanut oman tarinasi ja sen arvon, et silti välttämättä tunne itseäsi täysin valmiiksi. Silloin kuvaan astuu toinen ilmiö – sisäinen vastustus.
Sisäinen vastustus on kompassisi
Kun suunnittelet verkkokurssin tekemistä, saatat tuntea sisäistä vastustusta. Ajatuksia kuten:
- "En ole vielä valmis"
- "Pitäisi tietää enemmän"
- "Entä jos epäonnistun?"
Tämä vastustus ei ole merkki siitä, että jotain on pielessä, vaan päinvastoin.
Kirjailija Steven Pressfield kirjoittaa teoksessaan The War of Art, että sisäinen vastustus on kompassi. Se osoittaa suuntaa, johon meidän kuuluu mennä. Mitä tärkeämpi asia on sielullemme ja kasvullemme, sitä suuremman vastustuksen se herättää.
Jos tunnet vastustusta verkkokurssin tekemistä kohtaan, se saattaa olla merkki siitä, että tämä on juuri se asia, joka sinun kuuluu tehdä.
Älä vaadi itseltäsi täydellistä selkeyttä
Yksi suurimmista virheoletuksista on, että meidän pitäisi tuntea täydellistä sisäistä selkeyttä ennen aloittamista. Todellisuudessa menestyneimmät verkkokurssiyrittäjät aloittavat keskeneräisyydestä ja epävarmuudesta huolimatta.
Opettele sietämään kaaosta ja keskeneräisyyttä. Se kuuluu prosessiin.
Mieti vaikka autolla ajamista sumussa. Näet vain 100-200 metriä eteenpäin, mutta voit silti ajaa satoja kilometrejä perille seuraamalla tienviittoja ja navigaattoria. Et tarvitse näkyvyyttä koko matkalle aloittaaksesi.
Samoin on verkkokurssin tekemisessä: sinulla on navigaattori (oma osaamisesi ja kokemuksesi), ja voit edetä vaihe kerrallaan, vaikka et näkisi koko polkua etukäteen.
Tähän asti olemme puhuneet ajattelusta ja asenteista. Mutta miten tämän voi muuttaa konkreettisiksi teoiksi? Katsotaan muutamia käytännön askelia.
Käytännön askelia huijarisyndrooman voittamiseen
1. Listaa todisteet osaamisestasi
Tee konkreettinen lista:
- Mitä olet saavuttanut tällä alueella?
- Millaisia tuloksia olet saanut aikaan omassa tai muiden elämässä?
- Mitä muutoksia olet tehnyt omassa elämässäsi?
Tämä lista muistuttaa sinua siitä, että sinulla todella on jotain arvokasta annettavaa.
2. Tunnista oppilaasi
Älä vertaa itseäsi alan huippuasiantuntijoihin. Sen sijaan mieti: kuka on se henkilö, joka hyötyisi eniten siitä, mitä sinulla on opetettavana?
Todennäköisesti se on henkilö, joka on siinä tilanteessa, jossa sinä olit jokin aika sitten. Hänen silmissään sinä olet se asiantuntija, jolta hän haluaa oppia.
Toisin sanoen, sinun tarvitsee olla vain vähän edellä asiakastasi.
3. Aloita pienestä
Sen sijaan, että yrittäisit luoda maailman kattavinta kurssia, aloita yhdestä spesifistä osa-alueesta. Opeta yksi selkeä asia hyvin (ja paketoi se edulliseksi digituotteeksi), ennemmin kuin yrität opettaa jotain asiaa kokonaisvaltaisesti tai kattavasti.
Pienemmästä kurssista on helpompi lunastaa lupaukset, ja asiakkaiden positiivinen palaute rakentaa luottamustasi omiin kykyihisi.
4. Testaa ideaasi
Ennen kuin rakennat koko kurssia, voit testata ideoitasi pienessä mittakaavassa:
- Jaa vinkkejä sosiaalisessa mediassa
- Pidä pieni workshop tutuille
- Kirjoita blogipostauksia aiheesta
- Puhu aiheesta ystäville ja katso heidän reaktioitaan
Kun huomaat ihmisten kiinnostuvan ja hyötyvän jakamastasi tiedosta, itseluottamuksesi kasvaa luonnollisesti.
5. Muista: Muut eivät ole niin kriittisiä kuin sinä
Olemme yleensä itsemme ankarin kriitikko. Muut ihmiset eivät todennäköisesti arvioi sinua yhtä tiukasti kuin itse arvioit itseäsi.
Kun keskityt aidosti asiakkaidesi auttamiseen, huomaat, että heidän kiitollisuutensa ja positiiviset tuloksensa kumoavat nopeasti epäilykset omista kyvyistäsi.
Huijarisyndrooman piiloetu
Huijarisyndrooma ei ole vain haitallinen tunne, josta pitäisi päästä eroon. Siinä on myös positiivinen puoli: se pitää sinut nöyränä ja oppimishaluisena.
Opettajat, jotka eivät koskaan epäile itseään, saattavat muuttua itseriittoisiksi eivätkä jaksa kehittää omaa opetustaan. Sen sijaan opettaja, joka tuntee tervettä epävarmuutta, jatkaa oppimista ja parantaa jatkuvasti tapojaan auttaa oppilaita.
Tavoitteena ei ole päästä eroon huijarisyndrooman tunteesta kokonaan, vaan oppia toimimaan sen kanssa.
Ja kun olet ymmärtänyt, että epävarmuus voi olla voimavara, nousee seuraava kysymys: miten käytännössä pääset liikkeelle kurssin kanssa?
Paras tapa lanseerata oma verkkokurssi kun kärsit huijarisyndroomasta
Se on ennakkomyynti. Se tarkoittaa sitä, että alat myymään kurssiasi ennen kuin se on valmis. Kun ennakkomyyt kurssisi, annat itsellesi selkeän määräajan ja velvollisuuden tuottaa se, mitä olet luvannut.
Tämä ulkoinen paine auttaa ylittämään sisäisen vastustuksen. Kun asiakkaat ovat maksaneet kurssistasi, sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä se – ja yleensä huomaat, että osasit paljon enemmän kuin luulit.
Arvosta kamppailuasi
Lopuksi, muista arvostaa sitä kamppailua, jonka kautta olet päässyt nykyiseen osaamisesi tasoon. Se kamppailu ei ole ollut turhaa – se on tehnyt sinusta empaattisen ja taitavan opettajan.
Kun kohtaat epäilyksiä omista kyvyistäsi, kysy itseltäsi: "Voisinko auttaa henkilöä, joka on siinä tilanteessa, jossa olin kaksi vuotta sitten?" Vastaus on lähes varmasti myönteinen.
Huijarisyndrooma on merkki siitä, että kannat vastuuta opetuksestasi ja välität oppilaidesi menestyksestä. Se tekee sinusta paremman opettajan, ei huonomman.
Kun seuraavan kerran tunnet sisäistä vastustusta tai epäilyjä omista kyvyistäsi, muista: ne eivät ole merkki siitä, etteikö sinusta olisi kouluttajaksi. Ne ovat merkki siitä, että sinusta tulee hyvä kouluttaja, joka ymmärtää oppilaidensa kamppailua ja haluaa aidosti auttaa heitä eteenpäin.
Aloita siitä, missä olet. Käytä sitä, mitä tiedät. Auta niitä, joita voit auttaa. Loput selviää matkan varrella.
